Ilahduta äitiä! -kampanja

Alavus

Alavuden koruprintti on muotoiltu Alavuden kuoropuvun hameen pohjalta. Alavuden kuoropuku on kansallispuvun tapaan käytettävä 1920-luvulla sommiteltu puku.

Etelä-Pohjanmaa eli Härmän-Isonkyrön seutu

Etelä-Pohjanmaan eli Härmän-Isonkyrön seudun koruprintti on muotoiltu puvun hameen erityisen etuosan mukaan. Etelä-Pohjanmaan eli Härmän-Isonkyrön seudun pukua on aiemmin kutsuttu myös Keski-Pohjanmaan puvuksi, mutta puku on aidosti eteläpohjalainen ja se jaotellaan Etelä-Pohjanmaan pukuihin (Kaukonen 1985, 334).

Eura

Euran koruprintti on saanut inspiraationsa Euran naisten kansallispuvusta. Euran puku jaotellaan Satakunnan kansallispukuihin ja kuten alkuperäisessä puvussa, näkyy myös koruprintissä Satakunnalle ominainen kudekuvio "hammasraita". (Kaukonen 1985, 329)

Häme

Hämeen koruprinttejä on kaksi: Sarjan 1 printti mukailee Hämeen naisen kansallispuvun liivikangasta. Sarjan 2 koruprintti mukailee Hämeen miehen kansallispuvun liivikangasta.

Hämeen kansallispukujen pukumallien juuret juontavat 1700-luvun alun juhlapukuihin (Kaukonen 1985, 323). Puku on Hämeen maakuntapuku.

Hämeenkyrö

Hämeenkyrön koruprintin innoittajana on toiminut Hämeenkyrön kansallispuvun hamekangas. Hämeenkyrön puku jaotellaan Satakunnan kansallispukuihin. (Kaukonen 1985, 329) 

Keski-Karjala eli Sortavala

Keski-Karjalan eli Sortavalan koruprintti on muotoiltu naisen kansallispuvun hametta mukaillen. Keski-Karjalan kansallispuvun mallina on kansanpuku Sortavalan pitäjästä. Puku on koottu vuonna 1922 ja se jaotellaan karjalaisiin kansallispukuihin. (Kaukonen 1985, 348)

Kirkkonummi - Kyrkslätt

Kirkkonummen puvun koruprintti on saanut inspiraationsa hameosan, 1700-luvun loppupuolelle tyypillisistä, leveistä kangasraidoista (Kaukonen 1985, 317). Kirkkonummen puku kuuluu Uudenmaan suomenruotsalaisiin kansallispukuihin (Kaukonen 1985, 319).

Koivisto

Koiviston koruprintti on muotoiltu naisen kansallispuvun helman kuvioinnin pohjalta. Koiviston puku jaotellaan karjalaisiin kansallispukuihin ja naisen pukumalli on koottu jo 1890-luvulla (Kaukonen 1985, 349).

Kurkijoki

Kurkijoen koruprintti on naisen kansallispuvun hameosan innoittama. Kurkijoen puku kuuluu karjalaisiin kansallispukuihin ja se on koottu vuonna 1947 Kurkijoki-Säätiön pyynnöstä. (Kaukonen 1985, 349) 

Munsala

Munsalan koruprintti on saanut inspiraationsa Munsalan kansallispuvun hamekankaasta. Munsalan puku kuuluu suomenruotsalaisiin pukuihin ja se on koottu vuonna 1926 (Kurula, Lehikoinen 2004, 172). 

Nurmijärvi / Vihti -koruprintti on saanut inspiraationsa naisten kansallispuvun liivistä, jota käytetään näiden molempien paikkakuntien tarkistetuissa puvuissa.

Nurmijärven ensimmäinen pukumalli koottiin vuonna 1954 ja tarkistettiin 1996. Vihdin ensimmäinen pukumalli valmistui Vihdin 450-vuotisjuhliin vuonna 1957. Tarkistettu pukumalli hyväksyttiin vuonna 1997. (Lähteet: kansallispuvut.fi, tietokirstu.fi)

Nurmijärven ja Vihdin kansallispuvut jaotellaan Uudenmaan kansallispukuihin.

Peräpohjola / Kainuu

Peräpohjolan ja Kainuun kuosiprintti on saanut inspiraationsa kansallispukukankaasta, jota käytetään sekä Peräpohjolan kansallispuvun hameessa, että tarkistamattomassa Kainuun kansallispuvussa. Puvut jaotellaan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan kansallispukuihin. (Kaukonen 1985, 339-340)

Pyhäjärvi

Viipurin läänin Pyhäjärven kansallispuvun essun kirjailu on tämän puvun pohjalta muotoillun koruprintin pääosassa. Viipurin läänin Pyhäjärven puku kuuluu karjalaisiin kansallispukuihin.

Rovaniemi

Rovaniemen koruprinttejä on kaksi: Sarjan 1 printti pohjaa Rovaniemen naisten kansallispuvun hamekankaaseen. Sarjan 2 koruprintti pohjaa Rovaniemen miehen kansallispuvun liivikankaaseen.  Rovaniemen kansallispuvut jaotellaan Pohjois-Pohjanmaan kansallispukuihin. (Kaukonen 1985, 341, 356)

Suur-Ulvila

Suur-Ulvilan koruprintin muoto on saanut vaikutteensa Suur-Ulvilan kansallispuvun hamekankaasta. Suur-Ulvilan puku jaotellaan Satakunnan kansallispukuihin ja nimitys Suur-Ulvila on peräisin ajatuksesta, että puku edustaa Ulvilan, Kullaan, Pomarkun ja Siikaisen aluetta. (Kaukonen 1985, 332)

Tammela

Tammelan koruprintti on saanut inspiraationsa Tammelan naisen kansallispuvun hamekankaasta. Tammelan puku on koottu 1950-luvulla ja sen hamekankaan mallina on ollut Tammelassa kudottu hamekangas, joka oli ommeltu aikoinaan vällynpäälliseksi. Tammelan puku jaotellaan Hämeen pukuhin. (Kaukonen 1985, 322)

Valkeala

Valkealan koruprintti on saanut inspiraationsa kankaasta, jota käytetään sekä Valkealan naisen kansallispuvun hameessa että miehen kansallispuvun liivissä. Naisen puku on koottu vuonna 1924 ja miehen puku 1950-luvulla. Pääväritykseltään punapohjaisen ja mustaviiruisen hameen esikuva on Valkealasta, jossa punavaltaisia viiruhameita oli vielä runsaasti tallella.

Valkealan kansallispuku jaotellaan Kymenlaakson pukuihin. (Kaukonen 1985: 320, 322)

Vihti

Vihdin koruprintti on saanut inspiraationsa Vihdin naisen kansallispuvun hamekankaasta. Hameen parkkumi eli puolivillainen kangas on raidoitettu kapeasti. Esikuvahameessa on esiliinan alle jäävään osaan kudottu keltavaltainen raidoitus ja muuhun hameeseen on käytetty arvokkaampina pidettyjä sinisiksi värjättyjä lankoja.

Vihdin ensimmäinen pukumalli valmistui Vihdin 450-vuotisjuhliin vuonna 1957. Tarkistettu pukumalli hyväksyttiin vuonna 1997. Vihdin kansallispuku jaotellaan Uudenmaan kansallispukuihin. (Lähteet: kansallispuvut.fi, tietokirstu.fi)

Ylä-Savo

Ylä-Savon koruprintin lähtökohtana on toiminut naisten kansallispuvun tarkistamaton hamekangas. Puku edustaa Ylä-Savon aluetta: Alueeseen ajatellaan kuuluvan Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Rautalampi, Sonkajärvi ja Vieremä. (Kaukonen 1985, 346)

Ypäjä

Ypäjän koruprintti on saanut inspiraationsa Ypäjän naisen kansallispuvun kankaasta. Ypäjän puku on koottu 1950-luvulla Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen pyynnöstä ja sen pehmeäpunapohjaisen ja kapeahkoraitaisen hamekankaan malli on Ypäjältä.

Ypäjän puku jaotellaan Hämeen pukuhin. (Kaukonen 1985, 327). Ypäjän kansallispukua on pidetty myös Jokioisten pukuna, mutta varsinainen Jokiläänin eli Jokioisten puku koottiin vasta vuonna 1989.